Tantsimista taas

Lyhyesti tässä vaan totean, että viime viikolla alkoivat Yasminen loppukesän tunnit, ja sinne menin minäkin, tosin ihan vaan keskitason tunneille kertailemaan ja pitämään kroppaa kunnossa. En vaan taaskaan muistanut, että kesätunneilla on aina niin kuuma, hiki virtaa kun vähänkään syke nousee. Se on niin kiusallista, kun minä hikoilen ensisijaisesti päästä ja naamasta - se näyttää pahalta ja tuntuu inhottavalta. Huomenna taas menen sinne lenkuttamaan jotain poppiskoreografiaa. Me ei sitä viime viikolla vielä aloitettu, kun Sarimaaria oli sairasmaaria ja Saila tuurasi. Tehtiin ihan perustekniikkaa ja vähän jotain improiltiin. Siinä minä vaan olen niin huono, sekin on kiusallista. Siis tanssin ihan intona, kun musiikki vie jossain muussa tilanteessa, mutta tunnilla impron aikaan vaan mietin tai veivaan jotain yhtä liikettä... äääh. No, huomenna on sitten varmaan parempi tunti ja ehkä viileämpi sääkin.

Telkkarissa urheilevat MM-kisoja, naisety estejuoksevat. Jee, Cheywa voitti.

Kuntoilu-uutisia!

Haa, liityin jäseneksi kuntosalille vuoden sitoumuksella! Kauan olen sitä välttänytkin, vaikka monet kaverit käyvät säännöllisesti - ja ovat siis käyneet vuosikausia ja ovat hehkeitä ja kauniita ja hyvässä kunnossa. On monta syytä, miksen ole aiemmin sinne mennyt: Pidän ulkoilusta, pyöräilen paljon, hiihdän, sauvakävelen, monena kesänä rullaluistelen, uin. Käyn säännöllisesti tanssitunneilla, joista tykkään ja nimenomaan oikeasta tanssista, ilmaisusta ja esiintymisestä.  Kesäisin olen käynyt kesäjoogassa - en tänä kesänä ole sitten ehtinyt tai muistanut, talvisin uimahallin hydrobicissa tai vesijuoksemassa, ja ne ovat paljon halvempia harrastaa. Monta vuotta olin ay-riennoissa sekä välillä harrastan teatteria, jolloin olen jossain muualla tai vaan kaikki vapaa-aika menee näyttämöllä riehumiseen. Inhoan kuntosaleja, koska ne ovat hikisiä, en tykkää säätää välineitä enkä saa niitä ikinä sopiviksi - tai siis joskus, kyllä useimmat saan. Myös hinta on hirvittänyt sekä sitoutuminen, koska usein saatan olla myös kuukauden jossain reissussa. Olen myös oikeasti laiska, en mitenkään liikunnallinen saati urheilullinen. Hyötyliikuntaa on aina tullut paljon, mutta varsinainen kuntoilu on minulle silti pakkopullaa, koska muuten ei pysy vahvana ja notkeana ja terveenä. Tykkään kyllä siitä, että jaksan hillua Qstockissa kellon ympäri, pyöräillä mummopyörällä ylämäissä muiden ohi ja juosta kesäteatterin katsomon portaita edestakaisin paremmin kuin 20 vuotta nuoremmat. Tykkään olla hyvässä kunnossa.

Mutta olen huomannut, että vaikka kestävyysharjoittelua tuleekin aika mukavasti, lihaskuntoa tällä iällä pitäisi jo kovasti harjoittaa. Lisäksi ajattelen, että kun maksan useamman kympin kuussa kuntosalijäsenyydestä, niin silloin saituuttani siellä käyn mahdollisimman usein. Valitsin kuntosalin sen perusteella, että se on lähellä työpaikkaani, joten voin käydä siellä työmatkan yhteydessä.

Olen parina syksynä satsannut itseeni jossain muussa muodossa, esim. viime syksynä akupunktioon, jonka toivoin auttavan uniongelmiin, ja samasta syystä aiemmin terapiaan, joten nyt päätin - tai mietin sitä jo joskus talvella - satsata tällä tavalla itseeni tällä tavalla. Voin ainakin olla varma tuloksista, siis että lihaskunto kasvaa ja kunto muutenkin. Unen kanssa olen nyt pärjännytkin suht mukavasti.

Jäsenyys alkaa vasta syyskuun alusta, koska nyt elokuussa on vähemmän tunteja, ja haluan aloittaa personal trainerin kanssa - ja aikoja saa siis vasta syyskuulle. Mutta vaikka ilmoittauduin jo tanssitunneille, niin pyrin käymään salilla 2 - 3 kertaa viikossa, joko vaan kuntoilemassa tai ryhmäliikuntatunneilla.

Eli saanhan nyt helleviikonloppuna laiskotella? Istua kuistilla ja lukea? Olin eilen reipas töiden jälkeen: tein kanapataa uuniin, sitten sienipiirakan ja litran taikinan sämpylöitä uudella yleiskoneella. Nam nam nam. (Nyt olisi kyllä jo aiheellista lähteä polttamaan mässytyskaloreita...) Tänään täyttelin viisumianomuksia Tansaniaan ja tein CV:n, mutta myös puhdistin uunin, mikä oli työlästä ja on hiukan liian harvinaista touhua meidän huushollissa.

Suunnittelin lähteväni äidin kanssa mustikkaan, mutta koska puolisolla oli muuta menoa, en viitsinyt yksin lähteä. Olin sitäpaitsi viikolla aika väsynyt, joten kaipaan ihan lepopäivää. Epäilin, että sädehoito vielä väsyttää (hoitsut sanoivat, että vaikuttaa 2 kk jälkeenpäinkin) yhdistettynä kahteen toiminnalliseen viikonloppuun, mutta työkaveri sanoi, että työ se väsyttää. No, istuminenhan on epäterveellistä.

Melontaa ja hoploppailua

Olen tässä miettinyt, mille sitä alkaisi. Loman ja töiden aloittamisen jälkeen on mennyt vähän kuntoilurytmi sekaisin. Hyötypyöräilyä toki tulee, mutten oikein säännöllistä varsinaista kuntoilua nyt ole saanut aloitettua. Kesäjoogakin on jäänyt, kun olen aina ollut jossain muualla; yhden kerran olisin torstaina ollut vapaa, mutta silloin olin kamalan väsynyt ja unohdin. Jooga kyllä tekisi hyvää. Tanssiklubin kesätunnitkin olen jotenkin vaan unohtanut. Miksei sinne vielä ehtisi, jos ryhmissä on tilaa, mutta muistaakseni ei oikein ollut sopivaa ryhmää minulle. Pitää tsekata. uimaan olen saanut itseni raahattua vain kerran. Syöminen on ainoa säännöllinen urheilumuoto, ja sehän maistuu.

Kävin sentään mutkan Kuusamossa, ja siellä pääsin Eeva-Kaarinan kanssa melomaan Nilo-joelle (kuvassa E-K:n ikkunasta katsottuna). Melottiin ensin vastavirtaan Nilo- eli Leskelänjärvelle, siellä pikku lenkki maisemamelontaa, sitten myötävirtaan Kuusamojärvelle, jossa kierrettiin Kirkkosaari, ja sitten tietysti melottiin taas takaisin. Varmaan siinä pari tuntia meni, ja välillä sai kovassa virrassa meloa ihan tosissaan.

Perjantaina nappasin matkalla Taivalkoskelta mukaani puheliaan nuorenmiehen ja vein sen Oulussa Hoplopiin. Kiipeilin siellä reilun puoli tuntia Jarnon kanssa, ja se oli kyllä liikunnallista ja kivaa, mutta hiukan olivat tunnelit matalat ja paikat ahtaat meikäläiselle. Onneksi Jarno sitten löysi sieltä kavereita, niin sain itse lueskella sohvalla lehteä.

Eilinen kuntoilu sitten tarvottiin taas kotipuolen maisemissa, kun oltiin äitin kanssa mustikassa. Selkään otti vähän se kyykistely, ja kyllä muutenkin tuntui jaloissa illalla kävely, vaikkei nyt suolla tarvottukaan. Saatiin me ämpärillinen ja toinen astia, joka on ehkä 2/3 ämpärin kokoinen. Äitin aiemmin merkkaama marikko oli todella hyvä: terveitä, isoja mustikoita korkeissa varvuissa helposti poimittavina. Ilta niitä sitten perkattiin tuossa lattialla istuen.

Tänään olen vaan pyöräillyt taas: kesäteatterille, keskustaan, takaisin Hupisaarille ja taas kotiin. Nyt menen saunaan.

Suotallustelua

Jos tarpoo suolla kolme ja puoli tuntia, niin onko silloin päivän liikunta-annos täynnä? Hilluja löytyi jokunen litra, välillä oli ihan poimia asti, mutta aina aika pienellä alueella. Mustikoitakin tuli syötyä lähinnä, ja muutama sienikin löytyi. 

Vauhti ei ollut valtava, sillä 80-vuotias paikallisopas ei loikkinut ojien yli niin kovin vetreästi, muttei se toisaalta väsynytkään. Suolla kävely on aika tehokasta liikuntaa. Taustalla on sama suo, jonka yli talvella hiihtelin. 

Täällä on taas melkein helle

... joten ei jaksa kamalasti hikoilla erikseen. Pitäisi ehkä kaivaa rullaluistimet esiin. No, eestaas pyöräilyä tulee yleensä joka päivä vähintään se puolen tunnin hyötyliikunta. Perjantaina kun en ollut töissä, kävin Kiimingissä päin pyöräilemässä, ja aikaa meni jotain tunti ja parikymmentä minuuttia. Sitten illalla roudattiin puita liiteriin ja lopuksin haalattiin kanootti rantaan ja melottiin joella tunteroinen. Eilen taas eestaas: ensin käytiin kaupungilla, sitten hain Hupiskalta lippuja ja lopulta pyöräiltiin kesäteatteriin.
Taas kävin Hupiskalla lipunmyyntireissun, ja nyt on yhä iltaa jäljellä. Mitähän tekisi?

Hölökänkölökän

Kävimmä lenkuttamassa noin kuusi kilometriä tuolla Maikkulassa päin. Sadepäivän kostea, viileänkesäinen ilta, helppohengittää. Ensin pötkötin sohvalla ttöiden jälkeen parin elokuvan verran, sitten piti lähteä ulos, ja lähtiessä Jussi laittoi saunan lämpiämään. Tämmöistä tänään.

Tämä ihmeellinen kesä

Niitä askelia tuli Pietarissa paljon. Eka viikolla olivat jalat tukossa, mutta kun venyttelin ja vaihtelin  kenkiä, niin toinen viikko meni kevyemmin. Jonkun kerran on kotona yöllä meinannut vasen pohje krampata. Kun tultiin kotiin, liikkumiset jäivät vähemmälle, koska juhannuksen jälkeinen viikko oli hellettä. Kun perjantaina siivosin, niin hiki vaan valui valtoimenaan naamasta. Joten vietin viimeiset lomaviikon päivät lähinnä kuistilla istuskellen ja nauttien lukemisesta. Toki me välillä pyöräiltiin keskustassa tai torilla tai kirjastossa sekä minä yhtenä iltana Hupiskalla lipunmyynnissä. Olisin jo saanut uidakin, mutta kun ei ollut kaveria, en saanut lähdettyä ennen kuin eilen. Kun ei enää ollut niin kuuma - 22 astetta ja pilvistä, aamulla rankkasade -, niin houkuttelin Jussin sauvakävelylle. Värttöön käveltiin jokivartta sinne uudelle asuinalueelle Kulttuuripesulan huudeille ja sitten Peltolan kautta takaisin, että ihan kunnon lenkki. Sen jälkeen sitten tempaisin pyörällä Lämsänjärvelle ja kävin talviturkkiani tiputtamassa. Oli ihmeen lämmin vesi, ei tuntunut mennessäkään kylmältä.

Tänään olin töissä. Sataa. Menen kai illemmalla improilemaan vielä.