maanantai 30. tammikuuta 2012

100 kilometrin kerho

Meidän firmassa on joillakuilla urheiluhulluilla tuhannen kilometrin kerho: hiihdettävä siis 1000 km talvessa. Minä olen joskus perustanut itselleni sadan kilometrin kerhon, ja se nyt onkin kohtuullinen tavoite meikäläisen tasolle. Ehkä semmoista 300-400 km on tullut viime talvina, mutta olipa jokunen vuosi sitten talvi, jona hiihdin kolme kilometriä. Siis 3 km! Se oli se talvi, kun joko oli 30 astetta pakkasta tai räntäsade. Kerran sitten Raijan kanssa lähdettiin testaamaan suurella tohinalla Rokuan latuja. Mutta kun huoltojoukot olivat lakossa tai lomalla tai jossain, niin voitelu epäonnistui, ja meidän lenkki jäi siis tuohon kolmeen kilometriin. Ajettiin kyllä edestakaisin sinne 90 km.

En ole ennen laskenut kilometrejä, koska hiihdän hidasta perinteistä, ja tärkeintä on kestävyysliikunta, nautinto ja luonnossa olo. Mieluummin otan etapiksi siis vaikka tunnin liikkeellä olon kuin jonkin kilometrimäärän. Siksi minua ei haittaa, jos suksi ei niin luista aina: saapahan saman liikunnan lyhyemmällä lenkillä, eikä kyllästy kiertämään samaa Iinatin rataa. Tänä talvena aloitin niin hyvissä ajoin, jos itsenäisyyspäivän lomasella Rukalla (vaikkei sielläkään vielä lunta ollut), joten rupesin jossain välissä laskemaan. Rukalla oli lumetettu ja tehty vain viiden kilsan kilpalatu, joka on aika vaativa. Hiihtämisen nautintoa ei päässyt kokemaan, kun edessä oli joko jyrkkä nousu tai jäinen lasku. Siksipä me hiihdettiinkin vain tuo vitonen kolmena päivänä. Eka päivän jälkeen tuli lisää lunta, niin latu oli parempi, mutta toisaalta ladulla oli paljon ulkolaisia kilpahiihtäjiä sekä pikkulapsiperheitä. Edellä mainittujen seassa sitä tunsi olevansa tukkona koko ajan, viimeksi mainittuja sai väistellä. Mutta saipa meitsikin ohitella kerrankin, hih hih.

Nyt on pakkasta ja kylmä vinkka, joten ainakin viikolla kuntoilu jää työmatkapyöräilyyn ja jokaviikkoiseen tanssituntiin. Jos sitä viikonloppuna tarkenisi taas ladulle, kun viime viikonloppukin meni kaupunkilomatallustelussa.

Ai niin, huoltojoukot! Niistä viis, sillä ostin viime kevään alennusmyynnistä nanot. Ainakin alle viiden asteen pakkasessa ne toimivat. Kymmenessä asteessa olivat vähän tahmeat, mutta saattoi vaivalloinen eteneminen johtua muustakin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti