Syysloma tanssista, maanantaina siis sain tyytyä työpyöräilyyn ja illalla kävelyretkeen. Just kun aloin hölkätä, puhelin soi, ja loppu retkestä meni sitten siinä puhellessa, mutta onhan se kivaa kun kulta soittaa. Muistaakseni 50 minuuttia. Tiistaina alkoi sairasloma, pyöräily sairaalaan ja illalla kaupungille kahvilasessiolle kaverin kanssa. Eilen kävelin sairaalaan aamulla, sitten leikkaus, herääminen ja lepoa osastolla. Tänään kotiin ja reilun puolen tunnin rauhallinen kävely lähijärven ympäri esikoisen kanssa, joka tuli hoitamaan äitiä ja eiliseksi myös pikkusisaruksia.
Eli nyt olen kuukauden verran toipilas ja hikiliikenta kielletty, mutta aion nauttia pitkistä päivänvalokävelyistä. Tänään siis aloitin. Järven rannassa oli vähän jäärapakkoja ja pakkautuneuta jääsälää. Yksinäinen sorsa lensi paikalle ja alkoi lähestyä meitä, sanoikin jotain, muttei hirveästi tykännyt, kun aloin kuvata kännykkäkameralla. Sitten se seurasi meitä, kun käveltiin järven rantaa, muttei meillä ollut mitään sille antaa. Olisi pitänyt jemmata sairaalasta pulla, joka oli jälkiruokana lounalla, kun en sitä syönyt. Hassua, siellä oli joka aterialla (siis kaksi söin) kaksi jälkiruokaa. Muutenkin ruoka oli hyvää, ei ollenkaan mauttoman ja suolattoman sairaalaruoan maineen veroista.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti