Joku kysyi minulta, miksi olen valinnut lajikseni juuri hiihdon. Itse asiassa en ole sitä valinnut niinkään, pikemminkin löytänyt. Onhan minulla muitakin lajeja: itämainen tanssi, tanssi yleensä, jooga, pyöräily, sauvakävely, parina viime vuonna hölkkäkin, vesijuoksu, hydrobic, uinti - ainakin. harkitsin sairasloman alussa kuntosaliakin, vaikken siitä koskaan ole kamalasti pitänyt, mutta minulta on kielletty kaikki sisälajit, joissa liikkuu paljon (ehkä flunssaisiakin) ihmisiä. Tanssimassa silti varmaan kävisin, mutta kun menin mukaan tuohon näytelmään, niin jäisi liikaa tunteja käyttämättä. Syksyltä on kuusi tuntia jemmassa vielä. Talvisaikaan hiihto vaan on luontevampaa kuin lenkkeily, varsinkin kun ei ole nastallisia lenkkareita. Ja pimeänä aikana ulkoilu on keskipäivällä vaan niin harvinaista ja virkistävää, ettei huvittaisikaan lähteä sisätiloihin hikoilemaan. Nyt on ollut niin hyvä hiihtotalvi.
Mikä muu olisi sitten talvinen ulkoilulaji? Laskettelumäet ovat kaukana ja kalliita, pulkkamäessä jos yksin huhkisin, niin luultaisiin hulluksi - eikä se yksin olisi kivaakaan. Luistelu, no joo, mutta päivällä kentillä on koululaisia, enkä nyt niin kentän kiertämisestä välitä. Varpaat paleltuvat myös äkkiä. Retkiluistimiahan minulla ei ole. Ei ole lumikenkiäkään, mutta voisi vuokrata Suomen ladulta... Tässä lähellä vaan ei ole sopivia maastoja.
En vaan keksi muuta kuin hiihdon. Se vaan on hyvää kokovartaloliikuntaa, ja samalla voi katsella lumisia puita. En ole hyvä hiihdossa, vielä huonompi voitelussa (paitsi on ne nanot, jotka eivät tänään oikein pitäneet eivätkä luistaneet), mutta pentuna hiihto oli tapa mennä talvella kouluun tai naapuriin, tapa viettää aikaa veljien kanssa, ottaa riskejä mäissä, olla ulkona.
Mikä muu laji se sitten voisi olla?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti