Äsken jäi päivitys kesken, kun tuli illallisen aika: kalatacoja tai olisin itse sanonut -burritoja, miten vaan.
On uhattu Aleksin kanssa, että uidaan tuossa keväänkylmässä järvessä, and so we did. Välissä käytiin kuumassa uimatynnyrissä, mutta toisen uinnin jälkeen ei kyllä tehnyt enää mieli mennä sinne.
Vesi järvessä oli varmaan jotain 15-asteista. Yritin uida itseni lämpimäksi, mutta ranteita ja niskaa alkoi palella, niin en sitten enää tohtinut. Eka kerran oli mahtava tunne, kun olin niljakkaita rantakiviä pitkin tasapainoillut uimasyvyyteen ja pulahdin uimaan, niin näin edessäni sateenkaaren lumihuippuisia Kalliovuoria vasten. Wau. Toisella kerralla myös sukelsin, kun Aleksi väitti, ettei päätä kastamaton uinti ole talviturkin heittämistä. Mutta toisella kerralla tuli nopeammin lämmin ja mukava olo. Nyt on sekin tehty, niin ei jää harmittamaan. Sisukkaat, rohkeat suomalaiset.
Ajeltiin tänään myös Whitefishiin ja Big Mountainille, jossa on talviurheilukeskus ja kesälläkin sellainen kelkkakouru kuin Rukalla sekä myös köysirata, mutta ne eivät vielä olleet auki. Emme löytäneet myöskään näköalapaikkaa, johon pysähtyä tsiikailemaan. Tien varrelta kyllä oli hienoja näkymiä Whitefish-järvelle.
Kuulostaapa hienolta maisemat, WAU! Ja talviturkin heittäminen samalta kuin me tehdään veneillessä. Paitsi, etten minä yleensäkään kovin paljon sukeltele, varsinkaan noin kylmässä vedessä. Viime kesänä pesin tukkaa vesillä ja kaadoin päähän heinäkuun lämmintä merivettä. Heti rupesi huimaamaan.
VastaaPoistaTäällä on päivisin lämmintä noin +30 varjossa ja sisälläkin ois, jollei pidettäs koko ajan ilmastointia päällä. Nyt se on päällä myös öisin - ja mulla äitin tapaan peitto huppuna, ettei pää viilene liikaa ja niskoja ala särkeä.
Saanko antaa tämän blogin osoitteen Pekalle, että äitikin voi käydä lukemassa matkakuulumisia?
Terkkuja kaikille tutuille ja nautinnollisia Ameriikan päiviä!