Kirjoitan amerikkalaisella koneella, joten pisteet puuttuvat kirjainten paalta.
Nyt ollaan Yla-Michiganissa, jonne tultiin pari paivaa sitten vuokra-autolla Minneapolisista-St.Paulista, ja sinne lennettiin Kalispellista 20.6. Matkalla kaytiin Wisconsinin Oulussa, jossa tavattiin seta, joka oli tutkinut suomalaisperheiden historioita ja puhui myos suomea. Ko. pariskunnalla oli mansikkatila, ja antoivat meille mukaan muutaman litran mansikoita - no, olin iloinen, vaikka olivat ne sitten yhta mauttomia kuin kahvinsa oili laihaa (kuin vihreaa teeta).
Tanaan melottiin Autrain-joella muutama tunti eli yhteensa 7,5 mailia. Oli mukavaa, rentoa ja leppoisaa, ja virtaa oli sen verran ettei paljon tarvinut muuta meloa kuin ohjata. Valilla pysahdyttiin syomaan evasleipia ja uimaan. Oli niin niin niin niin mukavaa. Pati ja Mandi olivat mukana, tietysti Jussi ja Aku myos. Ei ollut edes kovin paljon ruuhkaa joella, sai aika lailla rauhassa meloskella.
Melonnan jalkeen viela kaytiin Jussin pikkuserkun haissa, mutta siella oli niin paljon ihmisia ja meluisaa, ettei oikein edes voinut jutella kenenkaan kanssa kunnolla. Ja kieltamatta tuo paivan urheilusuoritus jo vasytti - miksei eilisiltainen juhannusvalvontakin.
Michigan vaikenee. Kuvat muuten menivat Aleksin koneen mukana kohti kotia, mutta ehka niita joskus myohemmin tanne lisaan. Jussi melkein uitti tanaan kameransa, mutta ne melomiskuvat sentaan pelastuivat - kamera ehka on entinen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti