Aurinko oli askarrellut pälviä puitten juurelle. Puolukkamättäistä tuli mieleen lapsuuskeväät, kun poimittiin rakkopuolukoita mäeltä, kellarin takaa, tähän aikaan vuodesta. Ne maistuivat kirpeiltä ja hyviltä.
Tehtiin taas sama lenkki, noin 15 km. Jussi eilisestä innostuineena hiihti luistelutyylillä. Osa ladusta oli sohjoinen ja pari alikulkua liittymäladulla aika ikävässä kunnossa, jäisiä ja saastaisia. Ehkä tämä oli tässä. Nyt tulee ilmastonmuutos ja kesä, ja on aika ruveta miettimään uusia kuntoilulajeja. Pari viikkoa menee tanssinäytökseen harjoitellessa, sitten kevät on jo varmaan pitkällä.
Jussi otti minusta ja Aleksista eilen kuvan paluumatkalla. Hiihdettiin niin kovaa kaksikymppisen kirittäjän kanssa (joka hiihti eka kertaa sitten yläasteen), että meistä tuli vauhdissa näin virtaviivaisia.
Onneksi olkoon! Onneksi nuorella herralla ei kestänyt kahtakymmentä vuotta ennen kuin innostui uudelleen hiihtämään...
VastaaPoistaMeillä täällä vaan ukkostaa. Taas viime yönä oli kova ukkonen. Mutta onneksi sen siivellä kuiva luonto saa vettä.
Niin kuin näkyy, tämä urheilu vaatii venymistä!
VastaaPoista