sunnuntai 17. helmikuuta 2013
Aalinkankaan latu korkattu
Nimetään latu vaikka niin, vaikkei siellä semmoista paikkaa ollut tunnistettavissa, vain noita viittoja. Ajettiin Jussin kanssa autolla Hiukkavaaran parkkipaikalle ja lähdettiin Vaalatien suuntaista latua pitkin kohti Saarelaa. Siitä lie ollut 3-3,5 km Saarelan ladun risteykseen, sitten ehkä kilometrin verran tai reilu sinne kyltille, josta oli 9 km Haapalehtoon ja sieltä taas kilometri Hiukkavaaraan. Aikaa meni noin puolitosta tuntia. Lenkistä lie tullut siis 14-15 km. Keli ja latu olivat hyvät, niin että mentiin ihan suht hyvää vauhtia. Kun käyn keskustassa, haen tuoreen latukartan, niin saan siitä sitten tarkempaa tietoa. Nyt siis koossa 238 km ainakin.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Tulinpa vastavierailulle tänne - olen kyllä käynyt jo monta kertaa, vaikka en olekaan kommentoinut. Hieno hiihtourakka sinulla. Minulla ovat kovin vaihtelevia viikot, joskus ehdin työviikollakin ladulle, mutta vähintään viikonloppuisin käyn. En ole laskenut kilometrejä enkä kirjannut jokaista lenkkiä, mikä välillä vähän harmittaakin.
VastaaPoistaKilometrien laskeminen on sinänsä tyhmää, koska maasto, luisto ja hiihtotyyli määräävät myös, kuinka suuri on kuntoilu-urakka, vertaapa vaikka hiihtoa Oulujoen jäällä tai tunturissa. Miehet yleensä kysyvät kilometrejä - ja laskevat -, ja jostain syystä viime talvena innostuin niitä laskemaan. Sinänsä kuntoilukertojen, ja -tapojenkin, kirjaus on minusta järkevää, kivaa ja kannustavaa. Ennen olenkin laskenut kertoja viikossa ja minuutteja kerralla, ja se on vieläkin ykkösajatus, kun lähden liikkumaan. Nyt kun olen koko talven sairauslomalla, niin on aikaa hiihdellä, ja olen alusta asti ottanut tavaksi käydä ulkoilemassa päivänvalon aikana, jotta pitäisin sekä fysiikkani että mieleni mahdollisimman hyvässä kunnossa. Eikä se monen povaama masennus ole minuun vielä iskenytkään; jos iskee, niin hyväkuntoisena kestän senkin paremmin.
Poista